Liikuntavammat: MS-tauti

Liikuntavammat-artikkeleissa perehdymme eli sairauksiin ja niihin moninaisiin tekijöihin, jotka ovat liikuntavammojen taustalla.

MS-tauti (multippeliskleroosi) on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava pitkäaikainen ja etenevä keskushermoston sairaus, joka vaikuttaa aivoihin ja selkäytimeen. Se on autoimmuunisairaus, jossa immuunijärjestelmä hyökkää kehon omia kudoksia vastaan, erityisesti hermosolujen ympärillä olevia myeliinitupia. Tauti puhkeaa yleensä 20-40-vuotiaana.

MS-taudin syyt

Tarkan syyn MS-taudin kehittymiselle ei tiedetä, mutta sen uskotaan olevan monen tekijän yhteisvaikutus. Ympäristöllä, perimällä ja immuunijärjestelmän toiminnalla on kaikki roolinsa. Yleisiä tekijöitä voivat olla:

• Perinnöllisyys: MS-taudin riski on hieman suurempi, jos jollain lähisukulaisella on ollut sairaus, mutta ei ole olemassa yhtä yksittäistä geeniä, joka aiheuttaisi sen.
• Ympäristötekijät: Esimerkiksi D-vitamiinin puute, altistuminen viruksille tai elämisen alueet, joilla auringonvalo on vähäisempää, voivat vaikuttaa sairauden kehittymiseen.
• Autoimmuunivaste: MS on autoimmuunisairaus, jossa elimistön immuunijärjestelmä hyökkää vahingossa kehon omia kudoksia vastaan.

MS-taudin vaiheet

MS-tauti voi kehittyä ja ilmetä eri tavoin eri ihmisillä. Sairaus etenee vaiheittain, ja on useita erilaisia taudin muotoja:

1. Relapsoiva-remittoiva MS-tauti (RRMS): Tämä on yleisin muoto, ja siihen liittyy jaksoja, joissa oireet pahenevat (relapsit), ja niitä seuraa jaksoja, joissa oireet lievittyvät tai häviävät lähes kokonaan (remissio). Relapsit voivat kestää päiviä tai viikkoja, ja remissiovaiheissa oireet voivat olla lievempiä tai jopa poissa.
2. Sekundaarinen progressiivinen MS-tauti (SPMS): Tämä muoto kehittyy yleensä silloin, kun RRMS-vaiheesta on kulunut useita vuosia. SPMS-vaiheessa sairaus etenee tasaisemmin ilman selviä remissioita, ja oireet voivat jatkuvasti pahentua.
3. Primaarinen progressiivinen MS-tauti (PPMS): PPMS on harvinaisempi ja siihen liittyy taudin jatkuvaa etenemistä ilman selviä remissioita tai relapsia. Oireet voivat kehittyä tasaisesti ja hidastaa elämää pidemmällä aikavälillä.
4. Progressiivinen relapsoiva MS-tauti (PRMS): Tämä muoto on harvinainen ja siihen liittyy jatkuvaa taudin etenemistä, mutta samalla esiintyy myös uusia relapseja, eli äkillisiä pahenemisvaiheita.

MS-taudin oireet

MS-taudin oireet voivat vaihdella henkilöittäin ja riippuvat siitä, mitkä alueet keskushermostossa ovat vaurioituneet. Yleisimpiä oireita ovat:

• Liikkumisvaikeudet: Heikkous, kankeus tai koordinaation puute voivat tehdä liikkumisesta vaikeaa.
• Näköhäiriöt: MS voi aiheuttaa näön hämärtymistä, kaksoiskuvia tai kipua silmässä (optikusneuriitti).
• Tuntemushäiriöt: Puutuminen, pistely tai kihelmöinti voivat tuntua iholla, erityisesti käsissä ja jaloissa.
• Väsymys: MS-taudin yhteydessä esiintyvä väsymys voi olla erittäin voimakasta, ja se voi vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun.
• Tasapainovaikeudet ja huimaus: MS voi heikentää tasapainoa ja aiheuttaa huimausta.
• Kognitiiviset ongelmat: Esimerkiksi muistiongelmat, keskittymisvaikeudet ja hidas ajattelu voivat olla osa taudin oireita.
• Lihaskrampit ja kipu: Joillakin MS-tautia sairastavilla voi olla lihaskramppeja tai kroonista kipua.

MS-taudin hoito

Tällä hetkellä MS-tautia ei voida parantaa, mutta sairauden etenemistä voidaan hidastaa ja oireita lievittää. Hoitoon kuuluu yleensä:

1. Lääkkeet: MS-taudissa käytetään muun muassa taudin muokkaavia lääkkeitä (DMT, Disease-Modifying Therapies), jotka voivat hidastaa taudin etenemistä ja vähentää relapsien määrää. Näitä lääkkeitä annetaan yleensä pistoksina, tabletteina tai infuusioina (tiputuksena).
2. Fysioterapia ja kuntoutus: Liikuntakyvyn ylläpitämiseksi fysioterapia voi olla tärkeää. Fysioterapeutit voivat auttaa parantamaan liikkuvuutta, tasapainoa ja lihaskuntoa.
3. Tuki ja psykososiaalinen apu: Koska MS-tauti on krooninen ja voi vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun, myös psykologinen tuki on tärkeää. Tuki voi auttaa sopeutumaan sairauden kanssa ja käsittelemään mahdollisia mielialan vaihteluita tai ahdistusta.
4. Oireiden hallinta: Lääkkeitä voidaan käyttää myös tiettyjen oireiden lievittämiseen, kuten lihaskramppien, kipujen, virtsanpidätysongelmien tai väsymyksen hallintaan.

MS-taudin kulku vaihtelee suuresti ihmisestä riippuen. Varhainen diagnoosi ja tehokas hoito voivat parantaa elämänlaatua ja hidastaa taudin etenemistä.